Ristiäiset eli kaste

Kristinusko on olemukseltaan yhteisöllinen. Kristityksi tullaan kirkollisen toimituksen, kasteen kautta. Kasteessa ihminen tulee Jumalan lapseksi, Kristuksen opetuslapseksi ja Kristuksen kirkon jäseneksi. Kasteen sisältönä on syntien anteeksiantaminen. Jumala lahjoittaa meille kasteessa pelastuksen ja iankaikkisen elämän.
Kirkkomme pitää tärkeänä, että ihminen tulee osalliseksi näistä Jumalan lahjoista mahdollisimman varhain, ja sen takia kirkkomme liittyy perinteiseen lapsikastekäytäntöön.

Lapsen kaste toimitetaan yleensä ennen kuin lapsi täyttää kolme kuukautta. Se voidaan toimittaa kirkossa, muissa seurakunnan tiloissa, kotona tai muussa sopivaksi katsotussa paikassa. Kasteen toimittaa yleensä sen seurakunnan pappi, jonka alueella kaste toimitetaan tai vanhempien tehtävään pyytämä muu pappi. Kasteaika ja kastava pappi varataan kirkkoherranvirastosta.

Kastava pappi ottaa vanhempiin yhteyttä, jolloin sovitaan kastekeskustelun ajankohdasta. Ennen toimitusta pidettävässä kastekeskustelussa pappi tapaa lapsen vanhemmat tai toisen vanhemmista joko seurakunnan tiloissa tai kotona. Tapaamisen tarkoituksena on molemminpuolinen tutustuminen, keskustelu kasteen merkityksestä ja kastejuhlan yksityiskohdista sopiminen.

Vanhemmat saavat kotiin lapsen rekisteröinti-ilmoituksen, joka on väestörekisterikeskuksen esitäytetty lomake. Siihen merkitään lapsen etunimet, sukunimi sekä kummien koko nimet, sosiaaliturvatunnukset ja kirjoillaoloseurakunnat. Lomake palautetaan kastavalle papille toimituskeskustelun yhteydessä.

Kasteessa lapsesta tulee seurakunnan ja samalla kirkon jäsen. Uskonnonvapauslain mukaan huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta. Alle yhden vuoden ikäisen lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi voi huoltajana toimiva äiti päättää yksinkin. Ainakin toisen vanhemmista tulee kuitenkin olla kirkon jäsen, jotta lapsi voidaan kastaa.

Kastettavalla täytyy olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja, evankelisluterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Lisäkummina voi olla myös muuhun lapsikasteen hyväksyvään kirkkokuntaan kuuluva henkilö. Kummin ei tarvitse olla Suomen kansalainen. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa.

Kotikastetta varten tarvitaan kastepöytä, joka peitetään valkealla liinalla, pöydälle asetetaan kastemalja, kastemaljan viereen pieni liina lapsen pään kuivaamista varten, Raamattu, kukkia ja kynttilä.

Kasteen jälkeen lapsen nimi luetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa ja hänen puolestaan rukoillaan. Kastetun vanhemmat, sisarukset, kummit ja muu suku ovat erityisen tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen.

Henkilö, jota ei ole lapsena kastettu, voidaan kastaa aikuisena, kun hän liittyy kirkkoon. Tämä edellyttää rippikoulun käymistä, joka aikuisen osalta voi toteutua yksityisesti seurakunnan papin kanssa sovittavalla tavalla.

Kasteen ajankohdasta, kastekeskustelusta ja kastavasta papista sopiminen tapahtuu soittamalla kirkkoherranvirastoon sen aukioloaikoina.

 

Ristiäiset eli kaste

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen